Kotikateuttako?

21.01.2022

Hyvinkin liian usein olen palannut itsekseni tai toisten kanssa puhumaan siitä, kuinka ihania koteja taas Pinterestistä löytyikään ja miksi minun koti ei ole semmoinen. Kun elämässä ei ole varaa ostella aina kun mieli tekee, muiden kodit saavat helposti kateutta aikaiseksi. Me design-kansa kaiken lisäksi olemme hyviä näyttämään sosisaalisessa mediassa Marimekon ruukkumme ja Hay-kalustesarjan. "Toisilla on aina täydellistä ja meillä ei". Tämä lausahdus on jo tosi out. 

Ensinnäkin totuushan on kaikille selvää, muttei tätä voi tarpeeksi sanoa: sosiaalinen media on suurimmaksi osaksi silmän lumetta. Jokainen nurkka näyttää olevan aina pölytön ja stressistä ei ole häivääkään, vaan ostetaanpa joka viikko uusi leikkokukkapuska pöydälle. Harvoin kenenkään arki jää tähän. Se mitä haluamme sosiaalisessa mediassa näyttää, on niitä positiivisia puolia, mitä kotiimme ja arkeemme liittyy. Elämä saattaa olla yhtä juoksemista paikasta paikkaan, mutta kuvassa välittyy rauhallinen teehetki täydellisen siistissä kodissa. Tästä haaveillaan ja halutaan näyttää parhaat puolemme. Ajatus on ihana, mutta satumme olemaan vain vertailevaa lajia ja helposti pahoitamme mielemme. Myös visuaalinen silmä ja hyvät valokuvaustaidot edistävät kaikkea tätä.

Tämäkin kuva meidän kissan raapimasta kierrätyssohvasta, isän tuunaamasta sohvapöydästä (kantena vanhat pulpetin kannet) ja nätisti asetelluista sohvatyynyistä (H&M Homesta) on minusta erittäinkin sitä, miltä haluan kotimme näyttävän. Kaikki muu kameran takana saattoi olla tuossa tilanteessa kaaoksen peitossa. Koska (tan-ta-daa) se kaikki sotku on osa meidän kotia myös. 

Olen kuullut ja syyllistynyt itsekin näihin lausahduksiin: "Ai no se on vain jostain hooätämmältä", "ei ku se on ihan vaan kirpparilta", "ihan siis vaan Ikeasta". Huomaatko näiden samankaltaisuuden? Näissä lausahduksissa vähätellään omia valintoja. Nobody ever sanoo: "Ai täähän nyt vaan on tämmönen Moooi-nojatuoli" tai "ihan vaan joku Artekin Mehiläispesä-valaisin". Design-tuotteet tai kalliimpi arvo ei todellakaan ole kaikille merkittävä asia. Itse esimerkiksi olen kierrätetyn tavaran suurrakastaja, mutten pistä pahitteeksi paria design-merkkiä kotiini. Pidän siitä, että kotini tuotteilla on suurempikin tarina, kuin että sain 5000€ tuolin -30 prosentin alennuksella. Jotkut taas rakastavat kodin olevan pelkkää designea ja arvostan niitäkin koteja valtavasti. En silti halua enää syyllistyä ajatukseen "oispa mullakin", koska kaikki tekevät omat valintansa. Kuvassa oleva paperivalaisin on Ikeasta ja pidän siitä todella.

On myös meitä ihmisiä, joille koti on paikka, mutta maailma kutsuu. Eli koti voi olla hyvinkin vaatimaton, mutta itselle sopiva. Kaikki rahallinen panostus ja kiinnostus sijoittuu tällöin kotia tärkeämpiin asioihin. En jaksa toitottaa liikaa, mutta elämä on valintoja. Minä haluaisin kaiken, mutta sitten täytyy osata priorisoida. Kaikista ei voi tulla lääkäreitä ja joillakin on todella tiukkaa rahan kanssa. En lähde sanomaan kaiken olevan oma moka, jos jotain ei ole saavuttanut elämässään. Sekin on elämää. Mutta jotakin kohti on hyvä edetä. 

Koti on minulle paikka, missä sielu lepää ja voin rentoutua ja tehdä töitä. Itselleni täydellisesti toimiva koti ja se on unelmakoti on vielä matkan päässä, mutta kiikarissa kumminkin. Olen myös niitä ihmisiä, jotka etenevät vähän kerrallaan, kun taas jotkut päättävät haalia kaiken samalla kertaa. Koti muotoutuu omien toimintojen ja silmää miellyttävien asioiden ympärille. Ja aina on olemassa ammattilaisia, sisustajia, rakentajia, ammattijärjestäjiä ja siivoajia, jos oma energia ja osaaminen ei riitä. Mitä jos tästä lähtien osaisimme mielummin inspiroitua muiden kodeista, kuin pahoittaa oma mieli. "Koti ei ole koskaan valmis", niinkuin äidilläni on tapana sanoa. 

Kodikasta viikonloppua - terveisin "ihan vaan Pentik-heppa kirpparilta", kavereiden kesken Einari.